Kevään luova tehtävä koulussa oli valmistaa palarannekoru.
Rannekorun tuli siis koostua useammasta palasesta, jotka ovat toisissaan kiinni saranoilla ja kiinnitysmekanismina tuli olla kotelolukko.
Ensin löi kyllä ihan tyhjää ja mitään asiaan liittyvää ei tullut mieleen.
Sitten törmäsin netissä Navajo intiaanien koruihin ja aloin tutkailemaan niitä.
Siitä se ajatus sitten lähti muotoutumaan.
Ensin vain yleishahmotelmana ja sitten pikkuhiljaa ajatus muotoutui tarkemmaksi.
Kun oikea malli alkoi olla selvillä, aloitin valmistuksen.
Valmistus alkoi kivien tekemisellä, lasista sulattamalla. Tein seitsemän kappaletta, joista pienimmän hylkäsin jo aloitusvaiheessa, koska korusta olisi tullut liian pitkä.
Korun valmistuksen aloitin helpoimmasta päästä, eli tein lasikiville istukat.
Juottaminen.
Muotoilu pyöreäksi.
Valmiit renkaat.
Ja sitten renkaisiin pohjat.
Pohjaat sahattiin valoaukot.
Reunojen ohentaminen, hiominen ja kiillotus.
Kaikki työvaiheet jokaiselle kuudelle lasikivelle.
Sitten kivi-istukoiden ympärille piti valmistaa rannekorun palaset.
Ja liittää kivi-istukat palasiin.
Kaava pohja palaselle ja palojen hahmotusta hopealevystä.
Reunoille tulevat korotus palaset sahasin myös hopealevystä ja juotin kiinni pohjaan.
Koekappale.
Koekappale vaikutti hiukan kömpelöltä, joten päätin muotoilla varsinaisia paloja hieman kuperaksi, jotta ne muotoutuisivat paremmin käden muotojen mukaisiksi.
Pala-aihiot valmiina.
Tässä vaiheessa päätin tehdä vain viisi palaa
ja kuudennen vasta jos koru olisi muuten liian lyhyt.
Paloihin saharin reiät kivi-istukoille.
Ja juotin osat kiinni toisiinsa.
reunaosat hioin ja kiillotin.
Ja sama homma kaikille viidelle palaselle.
Palojen koristeiksi tein pieniä pyöreitä hopeapalloja.
Pallot juotin kiinni palasten syvennyksiin.
Kotelolukko?
Ensin oli tarkoitus tehdä rannekoruun pieni ja siro lukko, mutta korun valmistuksen edetessä huomasin, että siihen sopisi paremmin vähän jyhkeämpi lukko. Ja koska lukosta tuli isompi kuin alunperin olin ajatellut, en tarvinnut enää kuudetta palasta koruun vaan viisi jo valmiina olevaa riittivät.
Päätin tehdä lukon samanmalliseksi kuin palaset ja valmiina ollut koekappale sopi tähän tarkoitukseen mainiosti. Siitä tuli siis lopulta kansi kotelolukkoon.
Siis soikean muotoinen kotelolukko.
Vähän piti kyllä pohtia tätä ajatusta.
Lukon kotelokehikon muotoilua.
Muuten lukon valmistus oli hyvin samantapainen kuin harjoituslukossa,
josta kerroin aikaisemmin talvella.
Valmis lukko
Nyt palaset piti vielä liittää toisiinsa saranoilla.
Saranoita varten tarvitsin putkea.
Putki valmistettiin hopealevystä ja vedettiin langanvetolaitteella sopivan paksuiseksi.
Palojen toiseen päähän juotettiin kaksi putken palasta.
Ja toiselle puolelle yksi keskelle, siten että palaset osuivat kohdakkain.
Putken sisälle viilattiin sopivan kokoinen, hieman kertion muotoinen hopealanka.
Tämän avulla palaset pysyivät kiinni toisissaan.
Hopealangan päät katkaistiin sopivan mittaisiksi.
Päät niitattiin, jotta lanka pysyisi korussa paikallaan.
Enää puuttuu kivien istutus ja loppuviimeistely.
Syvennykset viimeistelin patinoimalla.
Valmis!
© Emmaleena Niemi
