keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Meille muutti kissanminttu

Saimme torilta tuliaisia. Äitini oli vähän epäluuloinen, että oliko se lainkaan kissanminttu, kun Peto ei ollut siitä välittänyt juuri lainkaan.

Mutta taisi se sitten kuitenkin olla








Kahden minuutin päästä kiikutin kovia kärsineen kasvin tuonne chililampun alle turvaan.  Ja illalla se jo siellä oksiaan suoristeli. Sieltä voi sitten hakea lehden tai pari, kun tarvitsee ja hieroa sitä vaikka tuoreena leluihin.



Ja uskaltaako sitä sitten lainkaan istuttaa ulos, vai tallooko kulmakunnan kaikki irrallaan juoksentelevat kissat sen samalla tavalla aivan maantasalle.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Ensimmäinen näyttely

Viime viikonloppuna (15.-16.9) olimme Taniksen kanssa ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Pippuri-äippä oli meillä seuralaisena, että totuttaisiin paremmin uuteen touhuun. Automatka ei ollut nuoren miehen mieleen ja lähes koko matka mouruttiin ja yritettiin kaivaa tietä vapauteen, mutta loppumatkasta jo rauhoituttiin hieman. Eläinlääkärin tarkastus meni hienosti, vähän jännää oli, kun oli niin kauhea hälinä joka puolella. Omassa tutussa näyttelyhäkissä (oli aikanaan Taniksen pentupesänä) jännitys unohtui ihan vallan ja siellä oli kiva makoilla riippumatossa ja katsella ohikulkevia ihmisiä. Tuomarin pöydällä arvostelu meni todella hienosti, mutta ei olisi millään jaksettu olla paikoillaan, kun joka puolella tapahtui kaikkea jännää. Hienosti pysyttiin kuitenkin pöydällä ja sijoitukseksi satiin Ex1. Kun vihdoin pästiin takaisin häkille ei meidän seurakisu enää ollutkaan yhtään ystävällinen ja meidät vastaanotettiin sähinällä, muta lopulta molemmat asettautuivat häkkiin loppupäiväksi. Ostin kuitenkin Pippurille oman kuljetusboksin, sillä en halunnut kotimatkalle mitään yllätyksiä. Takaisin päin mennessä automatka sujui lähes samoin kuin tullessakin, mutta sen verran oli väsymystä ilmassa, että loppumatkasta rauhoituttiin jo kunnolla.

Sunnuntaina päätimme sitten jättää Pippurin kotiin, koska emme kaivanneet sähinöitä ja huonoa esimerkkiä. Vähän kyllä jännitti, että mitä tästä nyt sitten tulee kun Tanis oli ensimmäistä kertaa ihan yksin matkalla.
No automatkalla koettiin sitten hieman eroahdistusta ja boksista yritettiin ihan vimmatusti kaivautua ulos koko matkan ajan. Kun lopulta pääsimme korvat soiden perille Tampereelle ja saimme kissan häkkiin, tilanne kuitenkin rauhoittui. Tanis meni heti makoilemaan riippumattoon ja katseli sieltä kiinnostuneena ympäristöä. Tuomarin pöydällä meni tälläkin kertaa hienosti ja sijoituksen oli sama Ex1 kuin edellisenäkin päivänä.
Kotimatka sujuikin sitten odotettua paremmin ja Tanis nukkui koko automatkan ajan. Illalla kotona pikkumies oli tosi väsynyt ja nukkui koko illan ja koko yön ihan rauhassa. Meidän muut kissat ottivat matkalaisen hyvin vastaan, pientä ärinää lukuunottamatta.

Tässä muutama kuva vielä matkan varrelta.






lauantai 8. syyskuuta 2012

Pussukoita, pussukoita, pussukoita...

 
 
Syystarjous myymälässämme Nuutajärvellä ja verkkokaupassamme!
 
Kaikki pussukat 20€/kpl
(norm.25€)
 
 
Valikoimastamme löytyy kissoja, koiria, kotieläimiä, villieläimiä...
Jos et löydä mieleistäsi niin ota yhteyttä. Pyrimme korjaamaan tilanteen.
 
Tutustu myös tilausohjeisiin ja toimitusehtoihin ennen kuin tilaat..
 
 
Tarjous voimassa syyskuun loppuun!
 
________________________________________________________________
 
Lasikissat 10€/kpl
(norm.15€)
 

Lasikissat myynnissä vain myymälässämme Nuutajärvellä. Ei postimyyntiä.
 
Tarjous voimassa syyskuun loppuun!
 
Tervetuloa syysostoksille.
 
________________________________________________________________
 
Ensi viikonloppuna 15-16.9 Noituus Design on myymässä tuotteitaan
PIROK:in kissanäyttelyssä Tampereella.
Yllämainitut tarjoustuotteet myynnissä myös siellä.
 

maanantai 3. syyskuuta 2012

Taniksen suuri saalis!

Kylläpäs kesä on vierähtänyt tohinalla. edellisestä päivityksestäkin on jo ihan liikaa aikaa. Olen ollut koko kesän töissä myymälässämme Nuutajärvellä ja tänään oli ensimmäinen virallinen vapaapäivä viimeiseen kolmeen kuukauteen. Eikä sekään kovin vapaaksi jäänyt, kun kaikenlaista puuhaa on kotona jäänyt kesän aikana rästiin.

Muuttotouhu on jatkunut koko kesän ja silti tuntuu ettei kaikki tavarat vieläkään ole löytäneet oikeaa paikkaansa ja osa lojuu vielä pahvilaatikoihin varastoituna. Onneksi autotalli saatiin tässä pari viikkoa takaperin kuitenkin tyhjennettyä ja siivottua, kun paikalle tuli talkooapureita, joten yksi tekemätön työ vähemmän kuitenkin murehdittavaa ensi talveksi.

Lähes ainoa asia jota olen tänä kesänä ehtinyt puutarhassani hoitaa on ollut nurmikon leikkuu ja sitäkin vain silloin tällöin. Kasvimaa on saanut olla lähes koko kesän omillaan ja sen paikalla tuntuukin olevan vain iso ala villinä kasvavaa rikkaruohomerta. Kasvihuoneita olen ehtinyt hieman hoitelemaan, mutta hieman viileä kesä ja muuton takia liian lyhyt taimikasvatusvaihe onkin vähän verottanut tomaattien kasvua. Yksi kypsä kirsikkatomatti on kuitenkin jo saatu. Kurkkuja on tullut sitten senkin edestä ja kasvihuoneessa odottelee poimimista iso läjä komeita paprikoita. Paprikat ovat tosin vielä vihreitä, mutta jos syksy on lämmin, niin eiköhän niiden pian pitäisi alkaa punastella. Paprikat voi onneksi kerätä vihreinäkin käyttöön, mikäli pakkaset uhkaavat.

Kissat ovat nauttineet ulkotarhastaan koko kesän ja lähes säässä, kuin säässä, kun katto kuitenkin on suojannut pahemmilta sateilta. Varsinkin Tanis on nauttinut ulkoilusta ja sen mukana tuomistaan uusista virikkeistä. Ensimmäiseksi saaliiksi päätyi iso sammakko, joka muina miehinä pomppi kissatarhan ovesta sisään olohuoneeseen. Kissoja tällainen uusi kummajainen kiinnosti kovasti ja sammakko oli äkkiä ahdistettu patterin alle olohuoneen nurkkaan. Minä puolestani säikähdin puolikuoliaaksi, kun kuulin sen huudon mikä sammakosta lähti. Kiljuva sammakko satiin lopulta hengissä takaisin ulos ja se pomppi matkoihinsa järkytyksen hieman laannuttua.
Seuraava saalis ei sitten ollutkaan yhtä onnekas. Pikkulintu oli lentänyt verkon välistä kissa-aitaukseen, enkä huomannut sitä ollenkaan kun avasin kissoille ovea. Tanis huomasi linnun heti ja nappasi sen suoraan lennosta, ennenkun ehdin edes liikahtaa. Kohtalokkaasti kävi myös kahdelle hiirulaiselle, jotka vaaroja uhmaten päättivät juosta suoraan kissa-aitaukseen.
Lisäksi meillä on koko kesä pyydystetty kärpäsiä, hyttysiä, yöperhosia ja kaikenmaailman muita ötöjä, joita ovesta on sisään eksynyt. Ainoastaan leppäluteet eivät ole kissoille kelvanneet. Ilmeisesti ne haisevat niidenkin mielestä aivan liian kuvottavilta.

Tässä kuva viimeisimmästä suuresta saaliista. Kuvat on otettu pimeässä kännykän kameralla, joten pahoittelen niiden laatua.


Kovasti muutkin olivat hiirusta kiinnostuneita, mutta Tanis oli tarkkana "omaisuudestaan"