Sademetsä

Harjoitustöiden jälkeen aloimme tekemään ensimmäistä omaa työtä. Työn tuli olla riipus, jonka aihe oli vapaa, mutta siinä oli tarkoitus soveltaa aikaisemmin opittuja tekniikoita. Muutama viikko takaperin täällä vähän vilahtikin jo suunnitelmia, mutta tässä nämä siis kertauksen vuoksi.

Suunnitelmissa on siis jättipeikonlehti (monstera deliciosa), jonka päällä on vesipisara.

Pisarakiven sulatin lasista, riipus on siis omaa tuotantoa kiveä myöten.

Ensimmäisenä lähdin messingistä kokeilemaan lehden muodon pakottamista. Tässä vaiheessa olin ihan ulalla, että toimiiko kädet lainkaan, kuten mieli ajattelee.

Mutta kyllä se muoto sieltä lopulta syntyi, jopa yllättävänkin helposti.

Sitten sama juttu hopealevyllä.

Kiilloitusta vaille valmis aihio.

Alkuperäinen idea oli tehdä lehtiruoti lyömällä siihen pintakuvio punsselin avulla. Kiinnitin molemmat kappaleet pikipataan, mutta kokeiltuani tekniikkaa kokeilukappaleeseen, tulin siihen tulokseen ettei se olekaan hyvä idea.

Päätin muuttaa suunnitelmaani ja tehdä lehtiruodin hopealangasta. Valssasin langan hieman litteäksi ja muotoilin sen viilaamalla oikean malliseksi. Juotin langan kiinni lehden keskelle, jonka jälkeen hioin ja kiillotin lehden.

Kivelle tein sopivan rinkulan, jonka sisään se mahtui ja tämän juotin pohjalevyyn. Sahasin lehteen kivi-istukalle sopivan reiän ja juotin sen kiinni lehteen.

Juotoksen tein oikealta puolelta, vaikka se olisi kannattanut juottaa riipuksen takapuolelta. Tästä johtuen lehden pinnalle jäi juotosaineesta kökköjä, jotka jouduin hiomaan pois jo kertaalleen kiillotetusta pinnasta. Tämä kohta oli vaikea kiillottaa uudelleen ja se jäikin valmiissa työssä hieman sameaksi.

Tässä vaiheessa sahasin lehteen reunoissa olevat reiät. Lehden reunaan oli tarkoitus juottaa lanka, joka viimeistelee reunan ja varmistaa, ettei koru jää kiinni vaatteisiin. Harjoittelin langan juottamista kokeilukappaleeseen ja tulin siihen tulokseen, että lanka ei näytä reunassa hyvältä, ainakaan vielä näillä taidoilla. Päätin juottaa sahatut reunat uudelleen kiinni toisiinsa.

Lopputulon oli todella hyvä ja näyttää todella aidolta.

Olisin voinut myös sahata lehteen pelkät reiät jotka eivät tule reunoihin asti, näin reuna jäisi ehjäksi, mutta lopputulos olisi voinut näyttää vähän epäaidolta.

Taakse juotin ripustuslenkin, johon löin leimat.

Kivi-istukan sahasin sopivan korkuiseksi ja ohensin sen reunaa.

Lopuksi istutin kiven paikalleen ja hioin ja kiillotin istukan reunat.

Lopuksi viimeistelin lehden aineella, jolla patinoidaan hopeaa. Tummempi patinointi tuo lehteen hieman syvyysvaikutelmaa, sekä varjostusta ja lehti näyttää entistä aidommalta.

Valmis riipus

Esityskuva tuotteesta.

Riipuksesta tuli paljon parempi, kuin mitä ensimmäisestä työstä olisin koskaan osannut edes toivoa. Muutamat kohdat eivät sujuneet kovin suunnitellusti, mutta kokeilemalla ensin messinkiseen kokeilukappaleeseen, onnistuin välttämään suuret ongelmat varsinaisen riipuksen työstövaiheissa. Lisäksi lehti jäi keskeltä sameaksi, kuten edellä jo kerroin ja se harmittaa, vaikka se ei valmiista työstä oikeastaan pistä silmiin.

Todella upea ensimmäinen työ, olen siihen erittäin tyytyväinen.

© Emmaleena Niemi