tiistai 21. helmikuuta 2012

Neliviikkoinen pikku tuholainen!

Pikkuinen painaa jo yli puoli kiloa. Tänä aamuna oli mittarissa 519g. Väri kehittyy pikkuhiljaa ja alan kallistumaan sille linjalle, että äitinsä näköinen poika on meille tulossa. Vaikka välillä näyttää että olis valkolaikullinen, niin välillä taas näyttää ihan yksiväriseltä. Meillä on ollut melkoisen tapahtumarikas viikko, kun pikku kaveri on alkanut hyörimään ja pyörimään ympäri makkaria oikein kunnolla.

Irtonaisesta kiipeilypuun osasta, jossa on putki on tullut uusi aivan mieletön piilopaikka. Siellä on turvallista nukkua ja vaania ohi kulkevaa äippää.


Meillä mennään jo aikamoista kyytiä.



Ja joka paikka pitää haistella ja tutkia.





Kaikkea pitää purra ja vähintäänkin kaikki pitää yrittää tuhota.
Niinkun esimerkiksi...

 pahvitaloa


Näyttelyhäkkiä

omaa häntää


pahvilaatikkopesää


ja taas näyttelyhäkkiä


kantokoppaa


punnituslaatikkoa


niin ja tietysti äippää


Pippuri on ihan hälisemässä, kun sen pentu usko mitään, eikä pysy pesässä.


Ihan oikeaa ruokaa vähän maisteltiin, mutta ei se ihan vielä tehnyt kunnolla kauppaansa.



Mutta lopulta uni vie kuitenkin voiton pikku tuholaisesta

perjantai 17. helmikuuta 2012

Taistelua kylmyyttä vastaan!

Huovutus on kyllä jännä juttu. Koulussa suorastaan inhosin tätä raskasta ja työlästä tekniikkaa, mutta nyt se alkoi kuitenkin houkuttamaan ja tein vähän kokeiluja omaksi ilokseni tuossa menneellä viikolla. Ja huivejahan sieltä sitten lopulta syntyi. Luulenpa, että palaamme vielä noihin huovutusjuttuihin jatkossakin. Innostus siis heräsi oikein kunnolla.

Alpakkalankaa, merinovillaa ja puuvillalankaa


Mohairlankaa ja merinovillaa hyvin ohuelti


Mohairlankaa ja merinovillaa vähän paksummin


Eilen ompelin lisää pontsoja fleecekankaista. Myymälämme valikoimiin on siis uutuutena tullut myös musta ja oranssi pontso. Ommellessa tuli niin ihanan lämmin, että tein mustan pontson myös itselleni. Putiikissamme on melkoisen viileä joten voin heittää sen harteille jos alkaa viluttaa. Ja kesällä se on aivan ihana ulkona iltaisin, kun aurinko on lakannut lämmittämästä.  Tässä muutama kuva, lisää värivaihtoehtoja löytyy (Noituus Design) kotisivuiltamme. Ja teemme pontsot myös muistakin väreistä tilauksesta, sen mukaan mitä kankaita löytyy.





tiistai 14. helmikuuta 2012

Kolme viikkoinen Pippurin pentu

Pikkujätkä kasvaa kohinalla. Aamulla oli mittarissa jo 414g. Ulkomaailma on alkanut pikkuista kovasti kiinnostaa ja vähän ollaan kopastakin jo ulos kopsahdeltu. Siirsin pesäkopan lattialle näyttelyhäkkiin, ettei kovin korkealta pudota. Pippuri otti siirron ihan hyvin aluksi, mutta siirsi pennun sitten kuitenkin kantokoppaan, mutta kun huomasi, ettei kaveri pysy siellä senkään vertaa niin siirryttiin takaisin vanhaan pesään.

Pippurille tuli viikonlopun aikana sitten kunnon juoksu ja se on ollut vähän sekopää äiti. Imettää kyllä vielä vauvaa, mutta uusiakin kuitenkin tekisi mieli. Aloin kuitenkin jo totuttamaan pentua ihan oikeaan ruokaan ja ollaan nyt muutamana päivänä maisteltu pikkupentujen ruokaa sekoitettuna emonmaidonkorvikkeeseen. Hienosti on pikkuinen syönyt jo heti ekasta kerrasta lähtien. Kokeiltiin aluksi muutama kerta ruiskulla, mutta huomattiin että tyyppi syö ihan nätisti jo lusikasta, niin syököön ihan itse sitten kun kerran haluaa.

Ja lisäksi ollaan tutustuttu hieman aikuisiin kissoihinkin. Patteri ei kakarasta kovinkaan paljoa välittänyt, mutta Pikkis, Sibbe ja Lehmis katselivat ihmeissään pikku otusta. Pippurikaan ei välittänyt yhtään, vaikka muut kävi sen vauvaa pällistelemässä, vaan istui häkin päällä katselemassa meininkiä.


Mutta alkaa pikku jätkästä kehittymään pikkuhiljaa melkomoinen viikari. Äippää uhmataan ja pesuhetket vaan riehutaan ja pesästä karataan heti kun silmä välttää. Mutta lopulta mennään äipän viekkoon pesään nukkumaan. Tässä vähän kuvia viikolta.

















Ja tosiaan, HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ, vielä viimehetkillä kun ehtii tämän päivän puolella toivottaa. Mutta ystävänpäivähän on joka päivä, joten muistakaa ystäviä huomennakin ja kaikkina muinakin päivinä :)

tiistai 7. helmikuuta 2012

Kaksi viikkoinen Pippurin pentu!

Kaksiviikkoiseksi on selvitty pakkasista ja silmien rähmimisistä huolimatta. Pikkuinen Jätkä kasvaa kohisten, aamulla oli mittarissa jo 319g. Ihanaa pientä hurinaa on jo havaittu ja kakara alkaa jo kiinnostumaan ympäristöstä. Tänään kun menin moikkaan, pikkuinen kömpi laatikon takanurkasta etureunalle ihmettelemään. Takajalat alkaa jo kantaa hurjan painon ja kovasti möngitään ympäriinsä ja ihmetellään maailmaa. Mutta äippä on kuitenkin kaikista ihanin ja sitä pitää pusutella joka käänteessä. Ja kun on pesuhetki, niin kellahdetaan selälleen ja huidotaan äippää tassuilla. Niin ja tietysti pitää huutaa äippää apuun, kun pitää taas käydä inhottavalla vaakalla tai kun taas pyyhitään silmiä miedolla suolavedellä. Silmien rähmiminen on hellittänyt tosi hyvin, mutta jatketaan vielä jonkinaikaa, että ongelma varmasti poistuisi päiväjärjestyksestä.

Niin ja se että seitsemän pennun sijasta onkin tällä kertaa vain yksi pentu, ei vähennä valokuvien määrää millään tavalla. Päinvastoin tuntuu, että niitä on otettu monin kerroin enemmän. Tässä muutamia otoksia.




















Kaikki pennun kuvat löytyvät myös facebookin kuva-albumista. Sivu on julkinen, joten näet kuvat vaikka et olisikaan kirjautunut palveluun.

perjantai 3. helmikuuta 2012

40 astetta liian kylmää!

Alkaa tämä pakkanen hieman jo tympimään :/
Keskiviikkona alkoi pakkaset kovenemaan ja siitä ei tykännyt meillä kukaan. Ei ihmisolento, eikä kissat.
Keskiviikon vastaisena yönä Pippuri oli levoton ja kanteli pentuaan ympäri makkaria ja pentu huusi kun hyeena ja olihan se kyllä aika kauheaa katseltavaa. Liekö tyytymättömyyteen ollut syynä sitten huoneen viilentyminen liikaa tai joku muu syy, kun en ollut itse vielä huomannut mitään suurta muutosta lämmöissä. Keskiviikkona sitten alkoi pentupesässä (=makuuhuone) uhkaavasti lämmöt tippumaan lisäpatterista huolimatta, koska talo on oikea seula ja kasvattajalla alkoi tulla jo huoli. Lopulta iltapäivällä Pippuri sitten rauhoittui hieman ja lähdin käymään kaupassa. Poissa ollessani Pippuri oli lopulta kuljettanut jälkikasvunsa makuuhuoneessa olevaan pieneen kaappiin, jonka vieressä lämpöpatteri oli. Taisi löytyä siis vihdoin se oikein hyvä paikka vauvalle, kun vieläkin siellä rauhassa asustelevat. Lämmin pieni soppi, joka on korkealla vetoiselta lattialta ja patteri lämmittää mukavasti seinää. Tarkistin kyllä ihan mittarillakin, ettei ole liian kuumaa, mutta ihan hyvältä siellä vaikutti. Kaapin alle laitoin vielä pehmistetun laatikon, jos kakara meinaa päättää lähteä retkeilemään, niin ei ainakaan putoa kylmälle lattialle.



Ja pakkasethan ne siitä vain kovenivat. Pentupesässä tuntui kaikki olevan hyvin, mutta torstai aamuna aloin huolestumaan jo isojen kissojen asuintilasta, eli muusta huoneistosta, kun sielläkin vaan lämmöt laski koko ajan. Kissat tosin tuntuivat viihtyvän, ainakin toistaiseksi, ihan hyvin isossa kasassa olohuoneen tuolilla.


Kävin kaikki ikkunat läpi ja huomasin, että meidän pikkuikkunat, eli tuuletusikkunat valskaavat aika lailla. Ikkunoiden alalaidat olivat ihan jäässä. Siinä meni sitten aamupäivä, kun niiden rakoja tilkitsin vessapaperilla. Sillä konstin sain ainakin lämmönlaskun pysäytettyä ja iltaan mennessä oli lämmöt jo nousseetkin asteen verran. Ja jäätkin alkoivat jo ikkunoista sulaa, joten kyllä täällä jo tarjetaan vähän paremmin. Mutta jos pakkaset vielä kovenee, niin sitten pitää lähteä hakemaan lisälämmittimiä ja kasvattaa vain lisää meidän sähkölaskua. Enkä oikein voi muuta tehdäkään, kun lattian rajassakin vetää ja kummallakin ulkoseinällä menee koko huoneen leveydeltä ja korkeudelta isot ikkunat, niin ei ne sitä kylmää niin kovin hyvin pidäkkään.



Illalla sitten huomasin, että pikkukisun toinen silmä rähmii aika tavalla. Ja sitä sitten illan mittaan muutaman kerran putsailin miedolla suolavedellä ja aamusella katselin, että on putsailut tainneet hieman jo auttaa, eli samalla linjalla jatkamme vielä jonkin aikaa ja toivomme parasta. Toivottavasti ei pikkukissa ole saanut vain kovasti kylmää tuossa edellisenä päivänä.
Illalla leivoin vielä porkkanakakunkin, mitä ei kuulkaa usein tapahdukkaan. Ja sekin toi vielä pientä hetkellistä lisälämpöä taloon, mutta ei se kovin pitkävaikutteista ollut.


 Mutta kyllä meidän täytyy varmaankin ensi talveksi ruveta kattelemaan uutta kortteeria. Ei tämä kovin ruusuinen asunto ole kovina pakkastalvina, varsinkaan pikkupennuille. Etenkään kun isännöitsijä ei oikein hoida velvollisuuksiaan ja öljyä tilataan vasta kun edellinen on loppu ja joku on valittanut kun ei tule lämmintä vettä. Viimeksi oltiin kolme vuorokautta lähes ilman lämmitystä ja oli kyllä onni, että se osui tuohon tammikuun alkuun, kun ei ollut mitkään kovin kovat pakkaset. Eikä ollut edes ensimmäinen kerta. Ja lisäksi meitä on tänä talvena kiusannut pitkä sähkökatkos, eli ehdoton edellytys uudelle kortteerille on puulämmitys jossain muodossa, että on ainakin jokin hätävarakeino olemassa sitten hädän hetkellä.

Ja pakko laittaa vielä muutama pentukuvakin, että tulee iloisia ajatuksia loppuun, molemmat simmutkin ovat jo nätisti auki :)




Ja loppukaneetiksi sanottakoon vielä otsikkoa johdatellen, että kaikki alle +20 astetta on liian kylmää minulle ja kissat ovat varmaan samaa mieltä ;)