Toisenlaisia vauvauutisia!

Nyt voin kertoa ihan ihmisvauvauutisiakin. Se kun on meidän maailmassamme kuitenkin vähän harvinaisempaa.

Olimme eilen Setäni lapsen nimeämisjuhlassa ja saimme kunnian ruveta pikkumiehelle kummeiksi. Ja mielellämmehän me sellaiseen puuhaan ryhdyimme. Setäni on myös minun kummisetäni ja nyt saan sitten olla hänen lapsensa kummi. Lisäksi tämä pikku kummipoika on myös mun ihka ensimmäinen serkkupoika.

Juhlat olivat oikein mukavat. Pieni virallinen osio ja sitten mukavaa keskustelua ja kahvittelua. Voileipäkakut olivat aivan ihania. Itse jätin makeat kastettavat vähemmälle, mutta tuore kummisetä oli sitä mieltä, että nekin olivat vallan mainioita. Mummoni, joka on myös päivänsankarin mummo, oli aivan innoissaan kun pääsi juhlimaan. Ja mummo tykkäsi, kun paikanpäällä oli paljon muitakin pieniä ihmisiä.
Kaienlisäksi juhlat järjestettiin vanhempien hääpäivänä, joten suuren suuret onnittelut myös heille hääpäivän johdosta.

Kummipoikamme

Aleksi Mikael

Kuvat ovat isäni ottamia.

Ihan itse tehty vauvanpeitto vietiin lahjaksi.



Neliviikkoinen pikku tuholainen!

Pikkuinen painaa jo yli puoli kiloa. Tänä aamuna oli mittarissa 519g. Väri kehittyy pikkuhiljaa ja alan kallistumaan sille linjalle, että äitinsä näköinen poika on meille tulossa. Vaikka välillä näyttää että olis valkolaikullinen, niin välillä taas näyttää ihan yksiväriseltä. Meillä on ollut melkoisen tapahtumarikas viikko, kun pikku kaveri on alkanut hyörimään ja pyörimään ympäri makkaria oikein kunnolla.

Irtonaisesta kiipeilypuun osasta, jossa on putki on tullut uusi aivan mieletön piilopaikka. Siellä on turvallista nukkua ja vaania ohi kulkevaa äippää.

Meillä mennään jo aikamoista kyytiä.

Ja joka paikka pitää haistella ja tutkia.

Kaikkea pitää purra ja vähintäänkin kaikki pitää yrittää tuhota.

Niinkun esimerkiksi...

 pahvitaloa

Näyttelyhäkkiä

omaa häntää

pahvilaatikkopesää

ja taas näyttelyhäkkiä

kantokoppaa

punnituslaatikkoa

niin ja tietysti äippää

Pippuri on ihan hälisemässä, kun sen pentu usko mitään, eikä pysy pesässä.

Ihan oikeaa ruokaa vähän maisteltiin, mutta ei se ihan vielä tehnyt kunnolla kauppaansa.

Mutta lopulta uni vie kuitenkin voiton pikku tuholaisesta

Taistelua kylmyyttä vastaan!

Huovutus on kyllä jännä juttu. Koulussa suorastaan inhosin tätä raskasta ja työlästä tekniikkaa, mutta nyt se alkoi kuitenkin houkuttamaan ja tein vähän kokeiluja omaksi ilokseni tuossa menneellä viikolla. Ja huivejahan sieltä sitten lopulta syntyi. Luulenpa, että palaamme vielä noihin huovutusjuttuihin jatkossakin. Innostus siis heräsi oikein kunnolla.

Alpakkalankaa, merinovillaa ja puuvillalankaa

Mohairlankaa ja merinovillaa hyvin ohuelti

Mohairlankaa ja merinovillaa vähän paksummin

Eilen ompelin lisää pontsoja fleecekankaista. Myymälämme valikoimiin on siis uutuutena tullut myös musta ja oranssi pontso. Ommellessa tuli niin ihanan lämmin, että tein mustan pontson myös itselleni. Putiikissamme on melkoisen viileä joten voin heittää sen harteille jos alkaa viluttaa. Ja kesällä se on aivan ihana ulkona iltaisin, kun aurinko on lakannut lämmittämästä.  Tässä muutama kuva, lisää värivaihtoehtoja löytyy (Noituus Design) kotisivuiltamme. Ja teemme pontsot myös muistakin väreistä tilauksesta, sen mukaan mitä kankaita löytyy.

Kolme viikkoinen Pippurin pentu

Pikkujätkä kasvaa kohinalla. Aamulla oli mittarissa jo 414g. Ulkomaailma on alkanut pikkuista kovasti kiinnostaa ja vähän ollaan kopastakin jo ulos kopsahdeltu. Siirsin pesäkopan lattialle näyttelyhäkkiin, ettei kovin korkealta pudota. Pippuri otti siirron ihan hyvin aluksi, mutta siirsi pennun sitten kuitenkin kantokoppaan, mutta kun huomasi, ettei kaveri pysy siellä senkään vertaa niin siirryttiin takaisin vanhaan pesään.

Pippurille tuli viikonlopun aikana sitten kunnon juoksu ja se on ollut vähän sekopää äiti. Imettää kyllä vielä vauvaa, mutta uusiakin kuitenkin tekisi mieli. Aloin kuitenkin jo totuttamaan pentua ihan oikeaan ruokaan ja ollaan nyt muutamana päivänä maisteltu pikkupentujen ruokaa sekoitettuna emonmaidonkorvikkeeseen. Hienosti on pikkuinen syönyt jo heti ekasta kerrasta lähtien. Kokeiltiin aluksi muutama kerta ruiskulla, mutta huomattiin että tyyppi syö ihan nätisti jo lusikasta, niin syököön ihan itse sitten kun kerran haluaa.

Ja lisäksi ollaan tutustuttu hieman aikuisiin kissoihinkin. Patteri ei kakarasta kovinkaan paljoa välittänyt, mutta Pikkis, Sibbe ja Lehmis katselivat ihmeissään pikku otusta. Pippurikaan ei välittänyt yhtään, vaikka muut kävi sen vauvaa pällistelemässä, vaan istui häkin päällä katselemassa meininkiä.

Mutta alkaa pikku jätkästä kehittymään pikkuhiljaa melkomoinen viikari. Äippää uhmataan ja pesuhetket vaan riehutaan ja pesästä karataan heti kun silmä välttää. Mutta lopulta mennään äipän viekkoon pesään nukkumaan. Tässä vähän kuvia viikolta.

Ja tosiaan, HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ, vielä viimehetkillä kun ehtii tämän päivän puolella toivottaa. Mutta ystävänpäivähän on joka päivä, joten muistakaa ystäviä huomennakin ja kaikkina muinakin päivinä :)

Kaksi viikkoinen Pippurin pentu!

Kaksiviikkoiseksi on selvitty pakkasista ja silmien rähmimisistä huolimatta. Pikkuinen Jätkä kasvaa kohisten, aamulla oli mittarissa jo 319g. Ihanaa pientä hurinaa on jo havaittu ja kakara alkaa jo kiinnostumaan ympäristöstä. Tänään kun menin moikkaan, pikkuinen kömpi laatikon takanurkasta etureunalle ihmettelemään. Takajalat alkaa jo kantaa hurjan painon ja kovasti möngitään ympäriinsä ja ihmetellään maailmaa. Mutta äippä on kuitenkin kaikista ihanin ja sitä pitää pusutella joka käänteessä. Ja kun on pesuhetki, niin kellahdetaan selälleen ja huidotaan äippää tassuilla. Niin ja tietysti pitää huutaa äippää apuun, kun pitää taas käydä inhottavalla vaakalla tai kun taas pyyhitään silmiä miedolla suolavedellä. Silmien rähmiminen on hellittänyt tosi hyvin, mutta jatketaan vielä jonkinaikaa, että ongelma varmasti poistuisi päiväjärjestyksestä.

Niin ja se että seitsemän pennun sijasta onkin tällä kertaa vain yksi pentu, ei vähennä valokuvien määrää millään tavalla. Päinvastoin tuntuu, että niitä on otettu monin kerroin enemmän. Tässä muutamia otoksia.

Kaikki pennun kuvat löytyvät myös facebookin kuva-albumista. Sivu on julkinen, joten näet kuvat vaikka et olisikaan kirjautunut palveluun.

Facebook