Kevät kylvöjä!

Minun kevään odotustani aina piristää kun saa vihdoinkin työntää kädet multaan. Peltotöitä ei ihan kuitenkaan vielä voi aloittaa ja suurin osa esikasvatettavistakin saa vielä odottaa, mutta onneksi on sentään jotain aikaisin kylvettäviäkin niin vähän pääsee jo ensi innostusta taltuttamaan.

Ensimmäisenä piti kuitenkin järjestellä siemenlaatikko aikajärjestykseen, ensimmäisenä kylvettävät rivin alkuun ja suoraan peltoon kylvettävät sinne loppupäähän. Näin mikään ei vahingossa kiireiden keskellä unohdu.

Varsisellerit, purjot ja jättisipulin siemenet menivät multaan jo tammikuun puolella. Kaikki eivät tosin itäneet joten lisäkylvöt ovat paikallaan.

Tänä vuonna päätin kokeilla tehdä tällaiset tilan jakajat kulmikkaisiin purkkeihin, niin mahtui entistä enemmän taimia pieneen tilaan. Sopii etenkin sellaisille taimille, jotka eivät heti ensimetreillä tarvitse niin suurta kasvutilaa. 

Nämä tilanjakajat askartelin pestyistä marjakeittotölkeistä.

Leikkasin jokaisen sivun auki ja ne sitten puoliksi.

Näihin puolikkaisiin leikkasin viillot.

Ja ne sitten pujottelin lomittain, Tähän vielä toiset kappaleet paikoilleen niin on ensimmäinen valmis. Tölkistä saa kahteen ruukkuun lokerot.

Sitten vain valmiit lokerikot pudotetaan ruukkuihin, täytetään mullalla ja ei muuta kun kylvämään.

Joka vuosi pitää olla jokin uutuuslajike. Tänä vuonna kokeiluun pääsi mukulaselleri. Saa nähdä saadaanko ollenkaan satoa ensi kokeilulla. Tämän saa jo kylvää.

Toinen uutuus on salaattifenkoli, mutta sen kylvöt odottavat vielä huhtikuulle.

Nyt meni multaan varsisellerin, purjon ja jättisipulin uusintakylvöt, sekä mukulaselleri, ja kahta eri väristä pillisipulia. Yhteen dyno-vuokaan mahtui kuusi ruukkua, joissa kaikissa on 9 pientä lokeroa. Yhteensä siis 54 pientä taimikoloa. Samankokoinen tila kuin kaupasta saatavissa taimilokerikoissa, mutta näin saa purkkiin korkeutta ja enemmän multatilaa, joten tämä pysyy paremmin kosteana kuin kaupan matalat laarit.

Lisäksi kylvin muutaman okran. Viimevuoden uutuuskokeilun, josta sain viimevuonna yhden palon. Nyt kokeillaan tulisiko enemmän satoa. Okrat menivät omiin isompiin purkkeihin, koska olivat voimakaskasvuisia taimia ja tarvitsevat nopeammin isomman kasvutilan. Ja nyt pidetään peukkuja että tänä vuonna saataisiin muhkeampi sato.

Hyvin suunniteltu on puoliksi valmis!

 Jos et ehtinyt viimepostaukseeni vielä mukaan, niin voit lukea aikaisemmat tapahtumat alla olevasta linkistä:

Viidentoista vuoden tauon jälkeen!

Mallitilkussani oli 20 silmukkaa ja tilkun leveys oli valmiina 8 cm. Siitä laskin että tarvitsisin helmaan tulevaan joustinneuleeseen 128 silmukkaa. Silloin joustinosan pitäisi olla suunnilleen 50cm leveä. Joten ei muuta kun silmukoita puikoille ja hommiin. 

Tästä ei vapaapäivän vietto paljon parane. Hyvä kirja ja samalla kun lukee niin käsille hieman tekemistä. Tällä hetkellä on menossa 'pienen lankakaupan'- jatko-osa.

Olen aina ajatellut, että neulominen tarkoittaa seitsemän veljestä - lankaa ja villasukkien neulomista. Itse en ole koskaan jaksanut neuloa sukkia, koska ensimmäisen tekeminen on ollut aina mukavaa, mutta toinen tylsää toistoa. Sitäpaitsi mummon kutomia villasukkia on tullut aikaisemmin liukuhihnalta ja niitä on vielä nykyäänki säkillinen vaatehuoneessa.

Tästä kirjasta sain kuitenkin uutta puhtia neuloa jotain erilaista.

Kissoja tämä uusi harrastus tuntuu kovasti kiehtovan ja työtä ei kannata jättää hetkeksikään valvomatta. Lankakerä kun ei ole kissalle sopiva leikkikalu ja siitä leikistä voi seurata ikävyyksiä.

Kuvassa Sibelius vahtii langan juoksua kerästä ja puikkojen liikekin on sitten niin mielenkiintoista.

Vapaapäivä tuotti tulosta ja päivän päätteeksi oli etukappaleen helmaosa valmiina. 17cm joustinneuletta. Ja arvatkaapahan vain oliko kappale 50cm leveä, ehei, ei sinnepäinkään. Oikea tulos oli 38cm. Eli lopullinen kädenjälki oli mallitilkkua tiukempaa. Kuinkas tässä nyt näin kävi? Onneksi joustinneule nimensä veroisesti joustaa hyvin, niin eiköhän se päälle mahdu jokatapauksessa.

Mitenkähän tästä nyt eteenpäin, näin pitkälle ei ole suunnitteluni vielää johtanut.

Miten sinä jatkaisit?

Viidentoista vuoden tauon jälkeen!

Tein jotain kummallista.

Ostin ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen pyöröpuikot ja säkillisen lankaa.

Luin toissaviikolla kirjaa 'Pieni lankakauppa' ja jotenkin vain tuli sellainen himo että nyt neulon itselleni villapaidan. Näiden kuuden karvatassun kanssa tästä tulee varmaan ikimuistoinen kokeilu.

 Kirjasta sain jotenkin sellaisen kimmokkeen, että ei siihen neulomiseen nyt mitään ohjetta tarvitse, säveltämällä vaan ja oman mallin mukaan. Eli ei muuta kun tuumasta toimeen.

Maltoin kuitenkin ensin kokeilla vähän ja tein pienen mallitilkun. Lähinnä siksi, että muistanko enää edes koko hommaa. Ja yllättävän hyvinhän se vanha taito oli siellä takaraivoissa. Muistan jopa etten ole koskaan ennen osannut tehdä aloitussilmukkaa oikein, vaan siitä on aina tullut jotenkin kummallinen lenkki, mutta nyt ihan heti ensi kokeilulla onnistui aloitussilmukkakin mallikkaasti. Haudontavaihe on siis tuottanut tulosta ja taidot on karttuneet tekemättä mitään :)

Päätin että haluan villapaitaani korkean joustinneuleen alareunaan, joten siitä on kai hyvä lähteä liikkeelle. Kai se loppumalli sieltä sitten matkalla muodostuu. Mallitilkun koosta laskin sitten tarvittavan silmukkamäärän ja aloin neulomaan joustinneuletta tapellen kissojen kanssa lankakerän käyttöoikeuksista. Saa nähdä päästäänkö tässä projektissa koskaan maaliin asti. Ikinä en oo meinaan  villapaitaa neulonut.

Tarina jatkuu

Hyvin suunniteltu on puoliksi valmis!

Suomalaisia joululahjoja!

Nyt on kaikki joululahjat jaettu ja uskallan päivittää tänne blogiin vihdoinkin mitä kaikkea ihanaa Suomalaista käsityötä löysin lahjakonttiin.

●

Eläintaiteilija Päivi Latvalan maalaama aivan mielettömän upea liitutaulu.

Kissa on saajan oman kissan muotokuva.

http://www.paivilatvala.fi/

●

Pojille Tikkerperin mahtavat pii-paa pipot. Nyt näkyy pimeässä.

http://www.tikkerperi.com/

●

Flow:n luonnonmukaista kosmetiikkaa. Shampoo-pala Olut ja Muna.

Tästä ei jää muovipulloa jätteeksi.

http://www.flowkosmetiikka.fi/

●

Poronnahkaa. Ihanan limen vihreät ja keveät korvakorut.

Lahja minulle.

Poronnahkaa. Uusi lompakko, joka kätkee sisälleen ihanan väriloiston.

Myös lahja minulle :)

Poronnahkaa. Mahtava patakinnas.

Pitkävartinen, eikä syty palamaan.

Vanhan Joulutorilla ihastuin näihin mahtaviin poronnahkaisiin tuotteisiin, joita myytiin meidän naapuripöydässä. Siinä viikon varrella sitten ehti tarttua matkaan muutama paketti tästä pöydästä. Lähinnä kylläkin itselle, mutta pitäähän sitä itselleenkin ostaa lahjoja.

Kaikki poronnahkaiset tuotteet on valmistanut Studio Marianne Uusitalo.

http://www.marianneuusitalo.fi/

●

Tässä oikein viimeisen päälle Suomalaista käsityötä.

Hieronta-lahjakortti.

●

Anopin tekemä peitto. Aivan mieletön.

●

Sitten vielä muutama paketti omalta pajalta.

Drop-kaulakoru

Oman koiran kuvasta valmistettu laukku

●

Ja vielä tuliaisia joulupöytään.

Jonaksen omin käsin valmistamia suklaa-suolapähkinä konvehteja.

Nam!

●

Näistä oli meidän Suomalainen joulu tehty.

Löysitkö sinä jotain ihanaa Suomalaista pukinkonttiin?

Hyvää Yrittäjänpäivää!

Juhlistin yrittäjän päivää, mitenkäs muutenkaan kuin, olemalla töissä. 

Työpäiväni alkoi sähköpostin lukemisella ja muilla tietokonetöillä. Sähköpostiin oli tupsahtanut muutama tilaus ja sehän aina lämmittää mieltä. Etenkin näin yrittäjänpäivänä.

Syksyn uutuusvärinä on musta valkoisella painatuksella ja pari uutta paino-kuvaakin olen ehtinyt tällä viikolla piirtämään. Oli mukava huomata, että uusissa tilauksissa oli huomioitu nämä meidän uutuudet. Myös vanhat kuvat ja muutkin pussukka-mallit on saatavana uudella värillä. 

Tyrannosaurus rex ja lisko

Tänään ompelin muutaman tilauspussukan.

Eilen värjätty kangas oli aamulla vielä vähän kostea, mutta se oli helppo silittää ja se kuivuikin silitettäessä kokonaan. 

Näin ihanaa punaista eilen värjäilin.

Leikattuja kappaleita.

Kuvan applikointia kiinni pohjakankaaseen ja tämän jälkeen ommellaan kappaleet yhteen.

Ja valloittavan ihanat ranskanbuldogit ovat vihdoin valmiina.

Ja loppupäivä menikin sitten näissä tietsikka-hommissa. Blogikirjoituksen suunnittelu meni siinä ohessa kun tein pussukoita, mutta kyllä se blogikirjoituksen tekeminenkin sitten oman osansa tästä työpäivästä nappasi.

Ja sitten tietenkin vielä työtehtäviin on kuulunut tänään asiakaspalvelua. Kivasti on vieläkin liikkunut ihmisiä, vaikka vähän alkaa jo talveavasten hiljenemään.

Kotona sitten odottaa härkäpapujen perkaamista. Viimeisiä viedään.

KUIN KORU???

Kesä on ollut työntäyteistä aikaa. Normaalien kesäkiireiden ohella muutimme alkukesästä uusiin toimitiloihin, ihan yllättäen, vain muutaman päivän varoitusajalla. Muuttomatkaa kertyi huimat kymmenisen metriä, eli kannoimme koko 50 neliön toimitilan viereiselle käytävälle. Lisäksi osallistuimme Suomen käsityöyrittäjien järjestämään pop up-shoppiin elokuussa.
Tästä työmäärästä huolimatta päätimme ihan noin vaan yllättäen osallistua myös elokuussa järjestettävään korunäyttelyyn Helsingissä.
Se vähän lisäsi kesän aikaista työtä ja vähensi lomapäiviä. Onneksi näyttelyyn tulevat työt olivat pääsääntöisesti valmiina, mutta muutamia uusiakin koruja päätimme näyttelyyn ehtiä tekemään.

Eipä siinä sitten muuta kun pilli kauniiseen käteen ja puhaltamaan lasihelmiä ja vääntämään välihelmiä, lukkoja ja koruja.

Tässä lopullinen saldo odottamassa ripustelua.

Ja tältä siellä sitten näyttää... Käy katsomassa.
Ripustukset Mari Blomroos-Heininen

Hieno näyttely tuli.
Käykää ihmeessä katsomassa.
Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, Helsinki.

Kevät, kevät, kevät...

No jossei ihan vielä niin kohtapuoliin.

Viime viikolla iski ihan vimmattu puutarhurointi fiilis, kun hyötykasviyhdistyksen luettelo tipahti postilaatikkoon. Sitä sitten intopiukeena lueskelin ja tietysti halusin tilata kaikkea mahdollista. Asetelma oli aluksi hieman hirvittävä, mutta lopulta sain karsittua kuvassa olevaa listaa 13 siemenlajikkeeseen, kuitenkin aika iso läjä sekin. 

No siitähän se hulluus vasta lähti eteenpäin ja hetken kuluttua huomasin, että seemnemaailmastakin tuli tilattua siemeniä ja vielä vähän isompikin läjä, eli 24 lajiketta.

Ja vähän tuo Exotic Gardenin luettelo tuossa vieressä sohvalla vielä polttelee :)

No mutta eihän se mitään tähän puutarhurointi-intoon auttanut, lisäsi vain vettä myllyyn ja sunnuntaina raapustelinkin jo paperille ensi vuoden kylvösuunnitelmaa. 

Jotain järjestelmällisyyttä pitää sentään olla ja kyllä ne kaikki tilatut lajikkeet saatiin sinne kylvösuunnitelmaan mahdutettua, ainakin sen verran, että niistää saadaan kokeilukappaleita laitettua.

Kylvöjen kanssa piti odottaa uuden kuun aikaan, joka alkaa viikon päästä, mutta innostus oli niin kova ja muutama vapaapäivä käsillä, että oli pakko vähän kokeilla multaa ja istutin juurtumassa olleet pistokkaat omiin purkkeihinsa. Siinä oli pari posliinikukkaa, värinokkosta ja jukkapalmu.

Siitä se huuma sitten lähti ja kaivoin ekat siemenet esille. Ja johan nyt alkaa olla aikakin laittaa jo chilit kasvamaan. Chilejä en ole enää pitkään aikaan idättänyt mullassa, vaan kostean suodatinpussin välissä, koska silloin harsosääsken toukat eivät pääsee hääräämään kosteassa mullassa ja syömään kalliita siemeniä. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin kokeilla, chilivaarin, paljon mainostettua kylvölauttaa ja tässä siis askartelun tulos.

Ihka oikea idätyslautta.

Laitoin jauheliharasian sisään pienemmän purkin, käärin sen ympärille rätin ja laskin astiaan vettä. Purkki kelluu vedessä ja rätti johtaa kosteuden ylös siemenille.

Siemenet laitoin vielä suodatinpussin päälle, koska suodatinpussiin oli niin näppärä kirjoittaa mitä siellä oikein on itämässä. Ja päälle vielä toinen jauheliharasia ylösalaisin, jotta siemenille tulee hyvä pienilmasto.

Päätin laittaa tänä vuonna vain yhtä chililajiketta itämään, kun talvehtimassa on jo kaksi Lemon Droppia ja yksi rocoto ja ainakin toistaiseksi näyttävät viihtyneen viileämmässä huoneessa. Lajikkeeksi valitsin Quintishon, joka on pieni ja mieto, mutta ihan lemppari lajikkeeni, koska on niin ihanan makuinen.

Chilit saivat kaverikseen vanhojen huonekasvien siemeniä, jotka kaivoin esiin siemenlaatikon pohjalta. Olen tilannut siemenet kauan aikaa sitten, mutta ovat jääneet lojumaan laatikon pohjalle, kuten iso kasa muitakin huonekasvien siemeniä ja päätin nyt kokeilla, että vieläkö lähtevät kasvuun. Lisäksi laitoin lautalle vielä kiivin siemeniä, jotka kaivoin iltapala-kiivistäni.

Se oli eilen kun tuo ensimmäinen kylvölautta tuli askarreltua.

Tänään oli tarkoitukseni ihan vaan kaksi pientä minitomaatin siementä laittaa itämään kokeeksi, ja kun eihän kaksi pientä siementä nyt millään sitten mahtunut tuohon eiliselle lautalle, niin pitihän niille nyt tehdä uusi lautta. Ja niillä oli siinä ihan niin yksinäisen näköistä, että päätin vanhaa huonekasviensiemenlootaa vähän tutkia ja laitoin niille kaveriksi pippuria, valkoista brugmansiaa, setsuaninpippuria, passiflora Granadinaa ja sitruunaeukalyptusta.

No sitten se kasaan valkkaamani siroeukalyptus ei siihen lautalle enää mahtunutkaan ja niin teki mieleni sitäkin kokeilla, että kolmaskin lautta piti vääntää. Ja siinähän oli sitten vielä mukavasti tilaa niin laitoin vielä lisäksi terttupassionia, jättipassionia, papaijaa ja ananaskirsikkaa.

Ja koska tomskun ja ananaskirsikan lisäksi kaikki siemenet olivat iänkaikkisuuden vanhoja, kaatelin kaikki loppupussit sitten sinne lautoille. Niinkun siis eihän ne kaikki kuitenkaan idä millään.

Niin ja sitten laitoin vielä karhunvattua ja pari mantelia, ovat muutaman päivän sisällä ja lähtevät sitten kylmäkäsittelyyn, karhunvattu lumihankeen ja mantelit kaivokoppiin. 

Ja lykkäsin eilisen avokadonsiemenen vielä ohimennessäni yhteen ruukkuun.

Mopo siis lähti, takavalot enää vähän vilkkuu... Hullu mikä hullu.

No tulipahan ainakin vanhoja siemeniä käytettyä pois alta ennen kun ne uudet tulee.

Siis ne uudet 40 pussia

 

Siellä ne nyt lampun alla odottelevat kasvun ihmettä.

Toivottavasti edes joku niistä vanhoista suostuu itämään.